TIEDOTE 29.4.2022: ”Made in Finland” alkaa olla mahdotonta – Muotialan materiaali- ja resurssipula syvenee
Materiaalien sekä kotimaisen työn saatavuusongelmat aiheuttavat ongelmia tekstiili- ja muotialalla, eikä helpotusta ole näkyvissä. Lifestyle-brändi PURA Finland kääntää katseensa Eurooppaan toimintavarmuuden takaamiseksi. PURAn toimitusjohtajan mukaan materiaalipula voi toimia myös positiivisen muutoksen vauhdittajana ja edistää alan kestävää kehitystä.
“Muotialan materiaali- ja resurssipula on pahentunut entisestään”, kertoo PURA Finlandin toimitusjohtaja Miira Saarinen. Ensin ongelmia aiheutti koronapandemia ja nyt sota Ukrainassa.
Erityisesti kotimaisen työn saatavuusongelmat muodostavat kasvulle pullonkaulan, sillä tekstiili- ja muotialan työntekijöitä ei ole riittävästi. Saarisen mukaan vaatteiden valmistusmerkintä “Made in Finland” alkaa olla mahdotonta: “Olemme siinä valitettavassa tilanteessa, että tuotteet tulevat resurssipulan vuoksi useita viikkoja myöhässä. Pahimmillaan tilauksen saapuessa sesonki on jo ohi, eikä Suomen sääolosuhteissa myydä kesämekkoja sydäntalvella. Myös tilausmääriämme on pakon edessä supistettu, sillä neulomoissa ja ompelimoissa ei riitä kapasiteetti.”
PURA on tähän asti valmistanut yli 90 prosenttia tuotteistaan Suomessa. Saarisen mukaan vanha liiketoimintamalli ei enää nykytilanteessa toimi ja on löydettävä uusia tapoja varmistaa saatavuus: “PURAn valmistusta laajennetaan tarpeen mukaan muihin EU-maihin. Meidän on yksinkertaisesti pakko, sillä Suomesta ei tekijöitä löydy. Teetämme kuitenkin jatkossakin Suomessa niin paljon kuin voimme.”
Kuten tähänkin asti, PURAn toiminnan keskiössä on vastuullisuus. “Emme aio tinkiä vastuullisuudesta tai laadusta. Emme ole lähdössä Suomen rajojen ulkopuolelle halvan työvoiman perässä, vaan ennen kaikkea toimintavarmuuden takaamiseksi. Tutustumme mahdollisiin yhteistyökumppaneihin tarkasti, ja tavoitteenamme on luoda pitkiä asiakassuhteita sellaisten kumppanien kanssa, jotka jakavat arvomme. Tuotteemme tullaan yhä valmistamaan ihmisiä ja ympäristöä kunnioittaen”, kertoo PURAn markkinoinnista vastaava Jasmina Kallio-Könnö.
Muitakin toimialoja piinaava materiaalien heikko saatavuus koskettaa myös muotialan toimijoita. Lisäksi tervettä liiketoimintaa hankaloittaa ennätyksellisen nopeasti nousevat kustannukset. “PURAn materiaali- ja rahtikustannukset ovat nousseet lyhyessä ajassa jopa 30 prosenttia, mikä puolestaan aiheuttaa hintojen korotuspaineita lopputuotteille”, Saarinen kertoo.
Materiaalipula voi toimia myös muutoksen vauhdittajana – PURA haluaa edistää kestävää kulutusta
Materiaalipula ja säännöstely on pakottanut muotialan venyttämään luovuuttaan ennenkin. “Löydän nykytilanteesta yhtymäkohtia isoäitini tarkkoihin kuvauksiin hänen nuoruudestaan. Kun sotien aikaan ei ollut mahdollista saada uusia vaatteita, piti vanhojen kestää käyttöä, kierrätystä ja muokkausta. Saatavilla olevien materiaalien laadulla oli väliä ja ihmiset keksivät luovia tapoja hyödyntää kaikenlaista käsillä olevaa. Tällä hetkellä tilanne ei toki ole verrattavissa pula-ajan Suomeen, mutta laadukkaille, kestäville ja ajattomille vaatteille on tilausta kertakäyttöisen pikamuodin sijaan”, Saarinen pohtii.
Laatuajattelun tärkeys kiteytyy vaatteen elinkaarta tarkastellessa. Hyvälaatuinen vaate kestää kovaakin käyttöä ja on silti vielä myyntikelpoinen. Second hand –markkinat kasvavat jatkuvasti ja hyväkuntoiset käytetyt vaatteet ovat kysyttyjä. “PURAn suosimat luonnonmateriaalit kestävät käyttöä ja klassikkomallit aikaa. Ne katoavat nopeasti uusiin koteihin second hand –putiikeissa”, Saarinen kertoo.
Luonnonmateriaaleista valmistetut vaatteet ovat myös korjattavissa, mikä lisää vaatteiden käyttöikää entisestään. Pellavamekon kuitenkin tullessa lopulta elinkaarensa päähän, se on vielä kierrätyskelpoinen ja saa kiertotalouden myötä uuden elämän ihan toisenlaisena tuotteena.
Saarinen muistuttaa, että jokainen voi ostokäyttäytymisellään vaikuttaa kauppojen valikoimiin: “Välillä on hyvä pohtia omien kulutustottumustensa vaikutuksia. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että jos kukaan ei osta pikamuotia, ei sitä myöskään valmisteta. Mutta sekin on askel parempaan, jos luopuu pikamuodista edes jossain määrin ja harkitsee ostoksensa tarkemmin. Kuluttajat voivat vaatia yrityksiltä kestävää toimintaa, kuten esimerkiksi korjauskelpoisia tuotteita.”